REBOUND FEEDBACK

NY CD Finska rockabillytrion Melrose minns jag från deras Sverigeturnéer på 80-tålet. Der var sisu så det stänkte om det. Efter bandets upplösning var sångaren Rebound Green (Repa Nurmi på riktigt) enligt egen utsago "pank, hemlös och dåligt sällskap". Inte undra på att många av hans nya låter handlar om livets skuggsida. Sedan några år tillbaka har han rest sig, bildat Rebound och nu släppt andra albumet med dem. Attacken finns fortfarande där, men hans rockabilly är mer nyanserad, som ödesmättade och ljuva balladen Blessed By Love. 3/5 Godkänd NOSTALGIA 8/2012

http://koisorock.fi/?sivu=artisti&valinta=rebound Check this out!

Kakkosalbuminsa julkaissut Rebound-nelikko nousee nyt heittämällä Rockabilly skenen parhaaseen kastiin. Perinnetietoisuus on valtti mistä kelpaa ammentaa, mutta bändillä on lisäksi nälkä ja määrätietoinen etenemisen halu, sekä selkeä suunta. Niinpä moderniin billy-osastoon poimitaan kompastelematta mausteeksi vaikkamitä, ja välillä vaan ihan päästellään ihan silkasta rockaamisen ilosta. Pitkälti omaan sävelkynän terävyyteen luottava albumi loistaa myös läskisten mehukkailla soundeillaan. Tiukan rokkirullauksen ohella, johon kontra-basso släppää kiihkeän sykkeen, ja joilla sähkökitara kirmaa melodisen riehakkaasti, tarjotaan pari sulavalinjaista hituriakin. Eikä miehiä passaa moittia liiasta totisuudestakaan, saati yhden jipon varaan ripustautumisesta, sen verran oveliin aivoituksiin matkan varrella törmää 4,5/5 Mikke Nöjd/Opari

Blues News 3/2012 Rebound - The Royal Decadence (Jupiter Stroll/ Backseat SIN 185) Ja sitten lävähti, niin että koko horisontti tärähti. Kakkosalbumillaan Rebound-yhtye lunastaa kaikki ensilevyn myötä sille asetetut odotukset ja jopa ylittää ne. Pelin henki on melodinen, lujaa liikkuva ja ehdottomasti lajin perinteitä kunnioittava Rockabilly. Mikäli yhtyeellä oli tämän äänitteen suhteen paineita, eivät ne ainakaan kuulu, sillä meininki on reilusti rempseää ja rentoa. Tätä voisi kutsua vaikka hulluksi – maaniseksi – honkytonkiksi villein Rock´n Roll maustein kuorrutettuna. Monesta mainiosta esityksestä ei olekaan ihan helppo nimetä sitä suosikkia, niitä kun tuppaa olemaan kovin monta. Mainitaan nyt vaikka raita 3, Life Is Too Short , joka kristallisoi yhtyeen toimenkuvan osuvasti billy-ilkamoinnin maailmoissa. Yksi mitaliehdokas voisi olla (5) White Trash Blues , petroolin tuoksuinen rämäpää-rockeri, joka van toimii. Niin, ja Coyntryn syrjässä hiippaileva (6) When Rock´n Roll...

4.6 2012 Ilkka/Pohjalainen Rebound: The Royal Decadence (Jupiter Stroll). Mainio kotimainen yhtye Rebound sijoittuu sävelillään jonnekin Teddy & The Tigersin ja Hearthillin välimaastoon. Retkueen juurimeiningillä maustettu kakkosalbumi rokkaa hikisesti, mikä on aina hyvä merkki alan tuotteissa. Rumpali Tommy Rolex sekä kontrabasisti Rami Soini muodostavat perin pinkeän rytmiryhmän. JUHA SEITZ

Rebound – The Royal Decadence (4/5) (Jupiter Stroll) Mikko Aaltonen HS/Nyt SUOMALAISELLE rockyleisölle Melrosen läskibasistina 1980-luvulla tutuksi tullut Repa Nurmi vietti Melrosesta irtautumisen jälkeen musiikillista hiljaiseloa toistakymmentä vuotta. Nykyisessä Rebound yhtyessään laulavaksi komppikitaristiksi muuntautunut Nurmi on pätevöitynyt myös mainioksi laulunkirjoittajaksi. Yhtyeen toinen albumi The Royal Decadence paljastaa, että hiljaisien vuosien aikana rocklehtien kansikuvapoika on kerännyt talteen paljon käyttökelpoista energiaa. Suorastaan törkeän tarttuva, melodista poppia rockabillypiiskaukseen yhdistävä Life Is Like A Highway on toistaiseksi vuoden komein kotimainen rock´n roll-single, painon pysytellessä sanalla roll. Levyn kahdesta lainakappaleesta The White Stripesin Hotel Yorba lienee sorvattu kaupalliseksi täkyksi suurelle yleisölle, mutta silti – tai siksi – se kuulostaa muuhun materiaaliin verrattuna ulkokohtaiselta. Nurmen omat kappaleet t...