Demented Are Go ei ole mitenkään harvinainen esiintyjä Suomenmaalla: laskelmieni mukaan yhtye on vuoden 2006 jälkeen soittanut kolmasti(laskematta tätä keikkaa mukaan), ja viime kesänä yhtyeen oli tarkoitus esiintyä neljännenkin kerran, mutta bändi menikin ja hajosi vain vähän ennen keikkaa.
Yhtyeen oltua telakalla oman aikansa Sparky kokosi rivit jälleen, ja näin uudistunut Demented Are Go kiertää taas. Ainoa täysin uusi jäsen on kitaristi Holger, rumpali Chris Damage on jo ehtinyt hoitaa yhden pestin bändissä.
Illan aloitti kotimainen Rebound; yhtyeen setin alussa Tavastian sali oli pääosin tyhjä, mutta hiljalleen paikalle valui porukkaa enenevässä määrin. Ilmiselvästi yhtyeellä oli sekä faneja että ystäviä paikalla, sillä välillä bändin ja yleisön välillä oli ystävällismielistä naljailua, vitsailua ja piikittelyä, ja paikalla ollut yleisö osoitti vuolaasti suosiotaan. Yhtyeen soitanta kulki mukavasti ja bändin psycho/neo-rockabilly (tai mikä lie, liika lokerointi on tylsää) toimi hyvin livenä. Vaihtelua settiin toi jokseenkin erilainen fiilistely instrumentaali "Havana Holiday". Yhtye esiintyi edukseen, eikä ajatus bändin tarkastamisesta toistamiseen ole ollenkaan vastenmielinen. Niin, ja keikan jälkeen eräs henkilö tuli juttuselleni ja käski kirjoittaa lehteen, että Reboundin basisti on ihan superkova. Käskystä!
Reboundin puolen tunnin setti alkoi poikkeuksellisen aikaisin, jo 20:30(pidenpäänkin yhtyettä olisi katsonut!).
Demented Are Go aloitti vain tuntia tämän jälkeen eli 21:30, sillä Tavastialla järjestettiin keikan jälkeen vielä "perinteinen" lauantaidisko alkaen puoli kaksitoista(käsittääkseni). Järjestely tuntui hieman omituiselta, mutta toisaalta ihan kiva, että kerrankin pääsi keikalta kotiin ja pehkuihin ajoissa. DAG aloitti melkein prikulleen luvattuun aikaan ja Tavastian soundit toimivat edukseen; Sekä ihan lavan edustalla, että salin perukoilla. Soundit olivat selkeät, tasapainoiset ja kertakaikkiaan hyvät. Vaikka eriäviäkin mielipiteitä olen näin jälkeenpäin kuullut, olen sitä mieltä, että DAG oli suht`hyvässä iskussa. Uusi line-up ei ollut ehkä hitsautunut yhteen täysin ja kitaristi tuntui muutamassa kohdassa hapuilevan. Myös nokkamies Sparky mokaili välillä unohtaen biisien sanat, mutta kunhan hän oli kuitannut kömmähdyksen naurahduksella, setti jatkui. Muuten Sparky tuntui olevan kohtalaisen hyvässä vedossa, vaikkei ehkä riehunutkaan yhtä paljon kuin aikaisemmin. Demented Are Go:n settilista oli ennalta arvattava, kuten aina...Mutta toisaalta, ne samat hitithän ihmiset toivovat kuulevansa, kun menevät DAG:ta katsomaan. "Pervy In The Park", "Cripple In The Woods, "Funnel Of Love" yms. Uusia biisejä tuli ainakin yhden, "Lucky Charmin" verran. Siinä mielessä DAG on mukava livenä, että vaikka samoja biisejä soitetaan joka keikalla, on setissä yleensä materiaalia aika tasapainoisesti kaikilta levyiltä. Niin nytkin ja siten omiin suosikkeihin kuuluva "Hellbilly Storm" kuultiin myös.
Tavastia ei ollut aivan täynnä(Loppuunmyyty!Helsingin Sanomien mukaan...toim.huom.), mutta mukavasti ihmisiä tuntui olevan paikalla ja parhaimmillaan lavan edustalla oli mojovan kokoinen pitti. Itse vietin suosiolla suurimman osan keikasta taaempana, jossa oli väljempää, eikä tarvinnut varoa kohti tulevia ja pomppivia psykoja. Takaakin yhtyeen näki hyvin ja soundit toimivat sielläkin mainiosti. Suurin osa yleisöstä tuntui nauttivan olostaan ja soitannasta, minä heidän mukanaan. Onhan se toki noloa ja ehkä myötähäpeää herättävää, jos laulaja rupeaa unohtamaan sanat lauluihin joita on laulanut lukemattomat kerrat, mutta kuten todettu, omasta mielestäni Demented Are Go oli suhteellisen hyvässä keikkakunnossa, eikä kaduta, että oli tuli vääntäydyttyä paikalle.
Jesse Ryhänen - Big Beat